Näitä median kanavia suomalaiset nykypäivänä käyttävät

Medialla tarkoitetaan erilaisia viestikanavia, kuten sanomalehtiä, radiota, televisiota, internetiä sekä sosiaalista mediaa, joka on kasvanut tärkeänä median kanavana älypuhelinten lisääntyessä ja teknologian parantuessa tai viestinvälittäjiä.

Vaikka suomalaisten luottamus mediaan on viime vuosina ollut huomattavan alhaisella tasolla ja tutkimusten mukaan jopa neljä kymmenestä suhtautuu epäilevästi mediaan, suomalainen viettää keskimäärin 7,5 tuntia vuorokaudessa erilaisten medioiden parissa, josta 90 % sähköisen median eli esimerkiksi television, radion tai internetin parissa.

Lehdet

Teknologian kehittyessä ovat myös lehdet siirtäneet palveluaan myös internetin puolelle, siitä huolimatta yli 80 prosenttia suomalaisista lukee edelleen painettua lehteä. Alle 45-vuotiaat lukevat lehtensä mielellään niin painettuna kuin digitaalisena. Kuitenkin erityisesti iäkkäämmät ihmiset suosivat edelleen paperisia sanomalehtiä.

Jos lasketaan yhteen painetun, että nettilehden lukijamäärät niin Suomen suosituin kaupallinen viestin on Ilta-sanomat, mikäli lasketaan ainoastaan painettu lehti niin suomalaiset lukevat eniten Helsingin sanomia sekä Helsingin sanomien kuukausiliitettä. Helsingin sanomien tilaajista, jopa 54 prosenttia maksaa myös digitaalisesta sisällöstä joka on koko maailman mittakaavassa todella poikkeuksellista. Suurin osa suomalaisista pitää painettua mediaa kaikista luotettavimpana median kanavana.

Radio

Noin 3,7 miljoonaa suomalaista kuuntelee päivittäin radiota ja, vaikka suomalaisten radion kuunteluaika on vähentynyt viime vuosina, suomalaiset kuuntelevat radiota edelleen keskimäärin yli kolme tuntia päivässä. Radion suosituin kuunteluhetki sijoittuu aamulle kello 8-8.15, jolloin moni napauttaa radion taustalle pauhaamaan istuessaan auton rattiin ja suunnatessaan kohti työpaikkaansa.

Alle 45-vuotiaat kuuntelevat mielellään kaupallisempia kanavoita ja kuuntelevat radiota mieluiten töiden parissa tai autolla ajaessaan. Suomen iäkkäämpi väestö taas suosii pääasiassa ylen kanavia ja nauttii radion kuuntelusta mieluiten kodin rauhassa.

Suomalaiset ovat hyvin lojaaleja lempikanavilleen, he kuuntelevat noin 1- 2 radiokanavaa päivässä ja viikonkin aikana keskimääräisesti vain kolmea radiokanavaa. Kuunnelluin radiokanava on Yle Radio Suomi ja kaupallisista radiokanavista ykkössijaa pitelee hyppysissään Radio Suomipop.

Televisio

Suomalaiset asettuvat mukavasti television ääreen keskimääräisesti yli kolmeksi tunniksi vuorokaudessa. Varsinkin televisiossa suorana näytettävät erilaiset urheilutapahtumat kuten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut tai esimerkiksi olympialaiset houkuttelevat vuosittain merkittäviä katsojamääriä television ääreen. Vanhempi väestö katsoo eniten urheilua, ajankohtaisohjelmia sekä uutisia, kun taas nuoremmat suosivat eniten muiden netin käyttäjien tekemiä videoita sekä ulkomaisia että kotimaisia sarjoja, että viihde-ohjelmia.

Suomalaiset katselevat yhä enemmän tallenteita ja ohjelmia katsotaan aikaisempaa enemmän älypuhelimilla ja tableteilla ympäri asuntoa, niin keittiössä kuin vessassakin, eikä ainoastaan perinteisesti olohuoneessa sohvalla rennosti löhöten. Tänä päivänä jopa viidennes alle 25-vuotiaista ei enää omista televisiota tai ainakaan käytä sitä. Suomen katsotuin ilmainen tv-palvelu on Yle areena ja lähes puolet suomalaisista maksaa haluamistaan ohjelmista. Suomessa toistaiseksi suosituin maksullisista palveluista on Netflix.

Internet ja sosiaalinen media

Suomalaiset käyttävät yhä enemmän internetiä median kanavana, tänä päivänä jopa kolmannes mediaan käytetystä ajasta kulutetaan internetin parissa. Suomalaisista, varsinkin nuorempi väestö käyttää älypuhelintaan nykyään esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä matkustaessaan tai jopa vessanpöntöllä istuessaan, täyttäen näin ollen medialla myös tämän aikaisemmin mediattoman ajan.

Internetissä suomalaiset ihmiset esimerkiksi kurkkaavat sähköpostiinsa, seuraavat uutisia, osallistuvat verkkokeskusteluihin, selaavat ja tykkäilevät päivityksistä ja kuvista sosiaalisessa mediassa, käyttävät hakukonetta, katsovat videoita tai tarkastavat sään.

Mihin sosiaalista mediaa käytetään?

Sosiaalinen media eroaa muista median kanavista paljon, sillä siellä on esimerkiksi suurin osa tuotetusta sisällöstä median käyttäjien itse luomaa. Sosiaalisen median, eli somen palveluista suosituin Suomessa on Facebook, jonka parissa yli 50 prosenttia suomalaisista viettää aikaansa sekä videontoistopalvelu YouTube, joka kilpailee Facebookin kanssa Suomessa suosituimman sosiaalisen median kanavan tittelistä.

YouTuben videoita katsotaan usein myös muiden sosiaalisen median palveluiden kautta. Muita Suomessa suosituiksi nousseita sosiaalisen median kanavia ovat muun muassa liike-elämän verkostoitumiseen tarkoitettu LinkedIn, mikroblogipalvelu Twitter, kuvienjakopalvelu Instagram, kuvien sekä videoiden jakopalvelu Snapchat sekä suosiotaan räjähdysmäisesti kasvattanut pikaviestipalvelu WhatsApp.

Sosiaalisen median parissa, suurin osa ajasta suomalaisilla menee erilaisen tiedon selaamiseen, musiikin kuunteluun, videoiden katseluun sekä löydetyn tiedon lukemiseen. Sisällöntuotannon parissakin menee suomalaisilla aikaa kun ihmiset esimerkiksi jakavat kuviaan, luovat päivityksiä tai keskustelevat reaali-aikaisesti perheenjäsentensä, ystäviensä tai tuttaviensa kanssa sosiaalisessa mediassa. Suomalaiset tosin käyttävät huomattavasti enemmän aikaa sisällönlukemiseen kuin sen tuottamiseen sosiaalisessa mediassa.

Merkittävän paljon sosiaalisen median käyttäjät viettävät aikaa etsien tietoa itseään kiinnostavista aiheista tai perehtyen näihin aiheisiin liittyvien muiden käyttäjien kommenttien lukemiseen.

Televisio ja sosiaalinen media

Sosiaalinen media on kasvaneen suosionsa vuoksi noussut myös osaksi lukuisia viihde- ja ajankohtaisohjelmia, jotkut ohjelmat kuten esimerkiksi Tähdet, Tähdet, A2-illat, Big Brother sekä Enbuske & Linnanahde crew tuovat katsojiensa twiittejä twitteristä reaali-aikaisesti suorana televisiossa näytettäviin lähetyksiinsä.

Useiden televisio-ohjelmien virallisilla sosiaalisen median tileillä käydään myös ohjelmien katsojien kanssa keskustelua suorana näytettävien lähetyksien aikana ja julkaistaan katsojille videoita, sekä kuvia ohjelmien kulisseista.

Katsojille sosiaalisessa mediassa julkaistavan lisäsisällön avulla pyritään tekemään ohjelmien katselu-elämyksestä vielä aikaisempaakin rikkaampaa. Sosiaalisen median avulla katsojien ei enää tarvitse vain seurata kotoaan televisiossa näytettävää lähetystä vaan he voivat myös olla aktiivisesti mukana lempiohjelmassaan.